The Finnish Metagallery

Tervetuloa taiteelliselle tutkimusmatkalle metaversumiin!

Mitä rauha sinulle merkitsee? Tutustu teoksiin metaversumissa ja äänestä rauhaa parhaiten kuvaavaa teosta.
Voit voittaa liput Ateneumin taidemuseon avajaisiin huhtikuussa 2023!

Teemanäyttelyt

Kansallisgalleria on valinnut Finnish Metagalleryn vuoden 2023 teemaksi rauhan. Sen tematiikkaa on käsitelty virtuaalinäyttelyn teoksissa useista eri näkökulmista. Kutsumme vieraat näyttelyyn miettimään omaa käsitystä rauhasta ja sen puutteesta.

Äänestä Finnish Metagalleryssa nähtävillä olevista rauhan teemanäyttelyn teoksista se, joka kuvaa mielestäsi parhaiten rauhaa ja voit voittaa kaksi lippua Ateneumin taidemuseon ennakkoavajaisiin torstaille 13.4.2023.

Nähtävillä olevat teemat, jotka käyttäjä voi itse vaihtaa paviljongissa näkyviin ovat:
1. Rauha
2. Queer
3. Eläimet
4. 1900-luvun naistaiteilijoiden teokset
5. 1900-luvun miestaiteilijoiden teokset

Paviljongin seinällä teoksia. Punapaitainen avatar ja musta robottihahmoavatar seinoo teosten edustalla.
Petro Rybka, Cossack Mamai (1855)
Oleksandr Murashko, Annunciation (1907-1908)

Mahdollisuus auttaa Ukrainaa

Kansallisgallerian kokoelmateosten lisäksi Finnish Metagalleryssa on esillä kaksi teoskuvaa Ukrainan valtion taidemuseon NAMU:n (National Art Museum of Ukraine) kokoelmasta; Petro Rybkan Cossack Mamai (1855) ja Oleksandr Murashkon Annunciation (1907-1908). Nämä teokset muistuttavat, että myös taide ja kulttuuri ovat vaarassa tuhoutua sodan aikana.

Näistä kahdesta teoksesta on luotu rajoitettu määrä NFT-versioita (uniikkeja digitaalisia versiota), joiden myynnistä saadut tuotot käytetään Ukrainan kansallisen taidemuseon tukemiseen, mm. kokoelman suojelemiseksi ja restauroimiseksi sekä mahdollisesti museorakennuksen vahvistamiseksi. NFT-version teoksista voi ostaa Patron of Art –palvelusta.

”Humanitaarista kriisiä pahentaa uhka kulttuuriperinnölle”, sanoo Ukrainan kansallisen taidemuseon johtaja Yuliia Lytvynet tiedotteessa, jossa kerrotaan yhteistyöstä. ”Kumppanuudet Patron-of-Art.comin kaltaisten organisaatioiden kanssa tarjoavat suoraa tukea pyrkimyksillemme suojella museomme kokoelmaa tämän sodan ajan sekä jälleenrakennuskaudella.”

Kansallisgalleria edelläkävijänä metaversumissa

Kansallisgalleria avasi ensimmäisenä suomalaisena museona näyttelytilan metaversumiin lokakuussa 2022. Hankkeen tarkoitus oli ottaa ensiaskelia virtuaalitodellisuuteen yhteistyössä metaversumialusta Decentralandin ja Sitran kanssa. Pilotilla kerrytetään tietoa virtuaalimaailman toiminnasta ja lisätään ymmärrystä siitä, mitä vuorovaikutuksen keinoja lohkoketjun päälle rakennetussa keinotodellisuudessa voi olla.

Kokeilun näyttämönä toimii Decentralandiin luotu virtuaalinen kopio Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongista. Akseli Gallen-Kallelan maalaamiin freskoihin pääsee nyt 122 vuotta myöhemmin tutustumaan jälleen.

Avatar isossa silinterihatussa seisoo etualalla. Taustalla paviljongin kattokupoli, jota koristaa Gallen-Kallelan freskot.

Katso video Decentralandista

Metagallerian on toteuttanut design- ja innovaatiostudio Adventure Club  avoimella lähdekoodilla. Koodi on vapaasti kenen tahansa hyödynnettävissä Decentralandin paviljongin suljettua ovensa. Hankkeen tavoitteena on ilahduttaa ja innostaa kaikkia taiteen ystäviä tutustumaan metaversumiin.

Huomaathan että kaikki paviljongin vieraskirjassa rekisteröityneet kävijät saavat halutessaan virtuaalisen ’wearablen’ rauhankyyhkyn muodossa! Tämä tunnettu rauhansymboli on mahdollista lisätä jaon jälkeen avattaresi ulkoasuun.

Paviljonki kuvattu ulkoa. Etualalla ruohikkoa ja puunoksa jossa punaisia lehtiä.
Valkoinen robottiavatar painaa sormella paanelia paviljongissa.

Mikä metaversumi ja kuinka vierailen metagalleriassa?

Metaversumiksi kutsutaan erilaisia 3D-virtuaalimaailmoja, jotka rakentuvat web 3.0:n päälle. Siellä eri alustoja käyttävät voivat luoda  itselleen hahmon eli avatarin, jolla voi liikkua maailmassa, pelata pelejä, kokea taide-elämyksiä, mennä rakennuksiin ja kommunikoida toisten kävijöiden kanssa. 

Finnish Metagalleryyn pääsee tutustumaan tietokoneen verkkoselaimella virtuaalitodellisuusalustalla nimeltä Decentraland. Decentraland toimii Ethereum-lohkoketjun päällä. Lohkoketju mahdollistaa sen, että käyttäjät voivat omistaa osia virtuaalimaailmasta, rakentaa sinne luomuksia ja käydä kauppaa keskenään Decentralandin digitaalisessa Mana-valuutassa. 

Decentralandin museoalueesta (Museum District) vastaava DAO on lahjoittanut hankkeelle virtuaalisen tontin, jolle metagalleria on pystytetty. Kannattaa ottaa huomioon, että metaversumialusta vaatii tietokoneelta paljon suorituskykyä.

Näin pääset vierailemaan metagalleriassa:

  1. Siirry Decentralandiin täältä
  2. Kirjaudu sisään vierailijana (Play as guest), ellei sinulla ole kryptolompakkoa (jolloin valitse Play with wallet).
  3. Luo itsellesi avatar ja sinulle näytetään miten voit liikkua Decentralandissa.
  4. Näet edessäsi Finnish Metagalleryn. Paviljongin sisältä keskuskupolin alta löydät kaksi paneelia. Toista paneelia klikkaamalla voit vaihtaa näyttelyn viittä eri teemaa, jolloin teokset seinällä muuttuvat. Toista paneelia (vieraskirjaa) klikkaamalla voit saada avattarellesi rauhankyyhkyn mikäli olet kirjautunut sisään kryptolompakolla. Tämä rajoitetun ajan saatavilla oleva ’wearable’ jaetaan suoraan avattaresi reppuun helmikuun alussa. Osallistu myös äänestykseen klikkaamalla yhtä rauhan teeman tauluista. Voit voittaa liput Ateneumin taidemuseon ennakkoavajaisiin (kutsuvierastilaisuus Helsingissä to 13.4.2023).

Kiinnostaako metaversumi? Vastaa kyselyyn!

Kiinnostaako metaversumi? Vastaa kyselyyn!

Kansallisgalleria ja Sitra ovat luoneet ensimmäisen pilottiprojektin Decentralandiin.
Kiinnostaako sinua toiminta web 3.0:ssa ja metaversumissa?
Minua kiinnostaa erityisesti
Haluatko osallistua Oulun yliopiston tutkimukseen Finnish metagallerystä?
Haluatko kuulla tuloksia Finnish Metagallery -pilotista?

Yhteystiedot

Jätä yhteystietosi tähän

ehdot
Suomen paviljonki Pariisin maailmannäyttelyssä

Pariisin maailmannäyttely vuonna 1900

The Finnish Metagallery on metaversumiin luotu virtuaalinen jäljitelmä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn rakennetusta Suomen paviljongista, jossa oli esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan, Magnus Enckellin ja Väinö Blomstedtin töitä. Maailmannäyttelyssä vieraili yli 50 miljoonaa ihmistä. 

Suomen osaston pääkomissaarina toimi insinööri Robert Runeberg. Paviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista freskoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. Esillä oli myös Eemil Halosen, Venny Soldan-Brofeldtin ja Albert Edelfeltin töitä.

Lue lisää:

Usein kysytyt kysymykset

Mistä Kansallisgallerian virtuaalinäyttelyssä on kyse?

Kansallisgalleria, Decentraland ja Sitra rakentavat yhteistyössä ainutlaatuista pilottiprojektia tulevaisuuden verkkoympäristöön, seuraavan sukupolven internetiin, metaversumiin. 

Virtuaaliseen maailmaan on rakennettu digitaalinen kopio vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongista. Upea jugendrakennus oli aikoinaan näyttelyn vetonaula ja taideteos itsessään. Rakennus oli pystyssä vain seitsemän kuukautta, minkä jälkeen se purettiin. Paviljongin sisällä aikalaisille avautui ainutkertainen taide-elämys. Akseli Gallen-Kallelan maalaamiin freskoihin pääsee nyt 122 vuotta myöhemmin tutustumaan jälleen. Suomen ensimmäinen maailmannäyttelypaviljonki ja sen ainutkertainen taide on herätetty uudestaan eloon digitaalisessa virtuaalimaailmassa.

Suomen paviljonki on herättänyt kiinnostusta ja innostusta aiemminkin. Aalto Media Lab on tehnyt professori Lily Diaz-Kommosen johdolla siitä vaikuttavan 3D-mallinnoksen, jota voi ihailla Designmuseossa Helsingissä. Tampereen Työväen Teatterissa esitetään Monumentum 1900-musikaalia, joka myös kertoo paviljongista.

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Kansallisgalleria ottaa ensiaskeleita web3-teknologian hyödyntämisessä eli pilotoi metaversumia Decentralandin ja Sitran kanssa. Pilotin myötä opimme ymmärtämään millaisia mahdollisuuksia virtuaalimaailmat avaavat meidän kaltaiselle kulttuuritoimijalle. Yhteiskunnallinen tehtävämme on edistää kulttuuriperinnön näkymistä, vaikuttamista ja kehittämistä. Tämä projekti tuo meille valtavasti lisää tietoa virtuaalimaailman toiminnasta. Pääsemme näkemään ketkä kiinnostuvat virtuaalisesta taiteesta, miten erilaiset ihmiset suhtautuvat siihen ja millaista sosiaalista aktiivisuutta virtuaalisen taiteen ympärille kehittyy. Tiedämme, että kulttuurin kokeminen on sosiaalista, joten meille on tärkeää myös ymmärtää mitä vuorovaikutuksen keinoja lohkoketjun päälle rakennetussa Decentraladissä on ja mitä hyötyä niistä voi olla tulevaisuudessa.

Miten virtuaaliseen Kansallisgalleriaan pääsee?

Kansallisgallerian Pariisin maailmannäyttelyn paviljonkiin ja siellä sijaitsevaan  näyttelyyn pääsee tutustumaan tietokoneen verkkoselaimella. Taidenäyttelyyn pääsee tutustumaan kirjautumalla virtuaalimaailmaan ja valitsemalla itselleen digitaalisen hahmon eli avatarin, jolla voi mennä rakennukseen, liikkua tilassa, tutustua näyttelyyn ja keskustella chatillä muiden vierailijoiden kanssa.

Decentraland on hajautettu virtuaalitodellisuusalusta, joka toimii Ethereum-lohkoketjun päällä. Decentraland-alustalla käyttäjät voivat luoda, kokea ja kaupallistaa sisältöjään ja sovelluksiaan.

  1. Klikkaa itsesi Decentralandiin. Jos sinulla ei ole kryptolompakkoa , voit kirjautua sisään vierailijana (Continue as guest). screenshot
  2. Luo itsellesi avatar. Voit vaikuttaa siihen miltä avatarisi näyttää.
    screenshot
  3. Lue ja hyväksy ehdot (skrollaa tekstin loppuun saadaksesi hyväksyntänapin aktiiviseksi). screenshot
  4. Avatar päätyy Decentralandiin Finnish Metagalleryn edustalle ja opastaa sinua pääsemään alkuun. Opastuksen jälkeen voit kävellä paviljonkiin sisään kuvassa näkyvistä paviljongin ovista ja ihailla taideteoksia. Tärkeimmät ohjausnäppäimet saat näkyviin painamalla C.
    screenshot
  5. Kokeile halutessasi vaihtaa näyttelyteemaa, eli teoksia paviljongin seinillä, kuvassa näkyvästä ohjauspaneelista, joka sijaitsee paviljongin keskuskupolin alla.
    screenshot
  6. Kupolin alta paneelia vastapäätä löydät myös toisen ohjauspaneelin, jota painamalla voit osallistua äänestykseen.
    Kuvassa ohjauspaneeli.
Maksaako virtuaalinen näyttely?

Finnish Metagallery on kaikille ilmainen, eikä sen kokemisesta tarvitse maksaa mitään.

Miksi tämä projekti on Decentralandissa?

Decentraland DAO:n rahoittaja yhteisöprojekti Museum District antoi veloituksetta Kansallisgallerialle virtuaalista maata käyttöön 10-12 parcelia, johon Pariisin maailmannäyttelyn paviljonki rakennettiin.

Miksi suomalaista taidetta viedään metaversumiin, eikö se joudu siellä kopioinnin kohteeksi?

Kansallisgallerian kokoelmateoksista suuri osa on jo nyt nähtävillä kuvina osoitteessa kansallisgalleria.fi -sivustolla. Näistä yli 26 000 teoskuvaa on julkaistu CC0-lisenssillä, jonka myötä kuka tahansa voi ladata sivustolla olevan kuvan ja käyttää sitä itse päättämällään tavalla.
https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search 

Tämän lisäksi Kansallisgallerialla on Kuvaston kanssa sopimus Kansallisgallerian kokoelmateosten kuvien käytöstä sellaisilla alustoilla, joita Kansallisgalleria hallitsee.

Viedäänkö kaikki Kansallisgallerian taide metaversumiin?

Ei viedä. Pilottiprojektin tarkoituksena on tutkia virtuaalinäyttelyjen toteuttamistapoja ja oppia miten voimme hyödyntää web3:n avaamia täysin uusia mahdollisuuksia esimerkiksi osallistaa ihmiset taidenäyttelyjen teosvalintoihin tai kansallisaarteiden vaalimiseen.

Millainen on virtuaalisen näyttelytilan turvallisuus, onko alue häirintävapaa?

Decentralandissä on helppo blokata häiritsevät viestit. Virtuaalisessa maailmassa on myös mahdollista vaihtaa oma avatar toiselle serverille, jolloin samassa tilassa oleva yleisökin vaihtuu.

Mikä on NFT?

NFT (non fungible token) tarkoittaa digitaalista taideteosta, joka on autentikoitu lohkoketjutekniikan avulla. Digitaalinen taideteos on uniikki tai siitä on tehty rajallinen määrä versioita. NFT:t mahdollistavat keräilykappaleiden tekemisen helposti kopioitavista digitaalisista teoksista. Taideteoksen omistajuus on myös todennettu.

Mikä on DAO?

DAO tulee englanninkielisestä nimestä Decentralized autonomous organization. Se on digitaalisen lohkoketju- ja web3-kehityksen murroksessa syntynyt malli hallinnoida lohkoketjuprojektien liiketoimintaa. Se mahdollistaa lohkoketjuprojektin perustajille, kehittäjille ja tokenhaltijoille luotettavan tavan tehdä hajautettuja päätöksiä lohkoketjuprojektista. DAO:n perustajat asettavat säännöt älysopimuksiin ja keräävät varoja myymällä tokeneita, jotka antavat sen haltijalle äänioikeuden hallinnointiehdotuksista päättämiseen. DAO muistuttaa osakeyhtiötä tai osuuskuntaa – ja Tokeneita voitaneen selkeyden vuoksi kuvata äänivaltaisiksi osakkeiksi ja valuutaksi, jolla voi ostaa digitaalisia hyödykkeitä. Uutena hallinnointimallina DAO ei ole vielä Suomessa säännelty ja sellaista ei voi perustaa Suomeen. 

Mukana hankkeessa

Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Sen tehtävänä on huolehtia valtion taidekokoelmien ylläpidosta ja kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja osallistua museoalan kehittämiseen. Kansallisgalleria pitää yllä Suomen tunnetuimpia ja suosituimpia museoita Ateneumin taidemuseota, Nykytaiteen museo Kiasmaa ja Sinebrychoffin taidemuseota.

Decentraland on hajautettu virtuaalitodellisuusalusta, joka toimii Ethereum-lohkoketjun päällä. Decentraland-alustalla käyttäjät voivat luoda, kokea ja kaupallistaa sisältöjään ja sovelluksiaan.

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Sitra oli vuonna 1967 eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.